Waltari Mika
Sinuhe egyptiläinen
Sinuhe on löytölapsi, joka kasvaa köyhän lääkärin poikana Thebassa. Hän valmistuu itsekin lääkäriksi ja toimii faaraon aivokirurgina. Monien myrskyisten vaiheiden, rakkauksien ja pettymyksien jälkeen hän muistelee maanpakolaisena itäisen meren rannalla nuoruuttaan ja hulluuttaan. Sinuhesta tuli ilmestyttyään kansainvälinen bestseller, minkä lisäksi se valloittaa Suomessakin jatkuvasti uusia lukijasukupolvia
Tietoja kirjailijasta / kirjailijoista:
Mika Waltari (1908-1979)
Mika Toimi Waltari syntyi Helsingissä vuonna 1908 sukuun, joka oli varsin pappis-painotteista. Waltari itse puhui ”teologisesta sukurasituksesta”. Isän kuoltua tuberkuloosiin Waltarit asuivat äidin niukoilla tuloilla, mutta Mika ja hänen kaksi veljeään saivat kouluttautua. Valmistuttuaan ylioppilaaksi Waltari luki vuoden teologiaa yliopistossa, ennen siirtymistään filosofian ja estetiikan opiskelijaksi. Sukunsa vaiheita Waltari kuvaa 1933-1935 julkaistussa trilogiassaan, ns. Helsinki-trilogiassa. Waltaria pidetään muutenkin ”Helsingin kirjailijana”. Hän asui Töölössä Tunturikadulla, jossa lähistön puistosta löytyy Veikko Hirvimäen 1985 suunnittelema muistomerkki Waltarille. Valmistuttuaan ja suoritettuaan asevelvollisuuden Waltari meni naimisiin Marjatta Luukkosen kanssa, jonka kanssa hänelle syntyi lapsi 1932. Lapsi kastettiin Saduksi ja myöhemmin myös Satu Waltari kirjoitti isänsä tavoin kirjoja, etenkin satu- ja fantasiakirjoja. Avioliitto Marjatan kanssa katkesi vasta Marjatan kuolemaan vuonna 1978.
Nuoresta iästään huolimatta Waltari oli mukana kirjallisessa Tulenkantajat -liikkeessä. Tuolloin Waltarin tyyli oli romanttisen elämännälkäistä ja maailmantuskaista. Vasta myöhemmin Waltari hakeutui kohden eeppisempää ja historiallisempaa kirjoittamisen tapaa. Waltarin ehkä tunnetuin tyyli onkin selkeästi kerrottu yksityiskohtia pursuava tarina, josta ei puutu eroottisiakaan jännitteitä. Waltarin työtahti ja elämänkatsomus ajoivat häntä jatkuvasti masennukseen, joka vei hänet välillä sairaalaan asti. Liiallisen työnteon lisäksi Waltari oli hyvin voimallisesti elänyt persoona, joka pyrki toteuttamaan lähimmäisenrakkautta koko ajan ja välittömästi. Waltari korosti aina suvaitsevaisuuden ja inhimillisyyden merkitystä. Esimerkiksi nähtyään jonkun kylmissään pakkasessa hän saattoi antaa takkinsa tälle, saaden itse myöhemmin pahan flunssan.
Waltari kirjoitti koko elämänsä ajan suuria määriä monenlaisia tekstejä. Hän oli omaksunut ammatin kirjailijana voidakseen elättää perheensä työllään, mutta hänellä oli myös tarve kertoa. Waltarin tuotanto on laajuudessaan ja moninaisuudessaan vertaansa vailla, ainakin suomalaisessa kirjallisuudessa. Toisin kuin monilla muilla hyvin tuotteliailla kirjailijoilla, Waltarin tuotannossa on myös suuria laadullisia eroja.
Waltarin läpimurtoromaani oli ”Suuri illusioni”, kolmiodraama josta tehtiin myös elokuva vuonna 1985. Sitä seurasi joukko romaaneja sekä mm. WSOY:n pienoisromaanikilvan voitto. Seuraava suuri askel oli kuitenkin ”Sinuhe, Egyptiläisen” kirjoittaminen. Waltari oli tutkinut Egyptiä naskalista asti, ja kirjoittanutkin aiheesta mm. näytelmän ”Akhnaton, auringosta syntynyt” (esitettiin Kansallisteatterissa 1938). Tuon näytelmän pääfaarao on myös Sinuhessa keskeisessä asemassa. Tehdessään romaaniaan Waltari luki aina valtavia määriä materiaalia ja tutustui vaikkapa suurten museoiden Egypti-osastoihin, mutta hän ei tehnyt muistiinpanoja, eikä käynyt paikanpäällä – Sinuhen tapauksessa Egyptissä. Tällainen tilan jättäminen mielikuvitukselle on hyvin yleistä Waltarin käsityksessä taiteellisesta prosessista. Nykyäänhän Sinuhe on käännetty 27 kielelle ja Michael Curtiz ohjasi siitä Hollywood-elokuvan vuonna 1954. Waltari on Suomen tunnetuin kirjailija ulkomailla pitkälti Sinuhen ansiosta. Monet Waltarin kirjoista käsittelevät Sinuhen tavoin vaikeita historiallisia aiheita, usein historian hetkiä jolloin on tapahtumassa suuri käänne, eikä välttämättä parempaan päin. Keskeinen aihe on aina muutos. Waltarin suuriin historiallisiin romaaneihin luetaan ”Mikael Karvajalka”, ”Johannes Angelos” ja ”Turms, Kuolematon”. Waltari ei kuitenkaan kirjoita samanlaisia romaaneja, vaan kokeilee usein eri romaaneissaan myös erilaisia muotoja, epiikasta päiväkirjaan. Waltarin taiteellinen kunnianhimo suuntautuu aina romaanimuotoon.
Waltari nautti kuitenkin toisenlaistakin suosiota. Hän on nimittäin kirjoittanut myös komisario Palmu -salapoliisiromaanit. Komisario Palmu tunnetaan mustavalkoisista elokuvista, joista kolme on Waltarin käsikirjoittamia: ”Kuka murhasi rouva Skrofin” (1939), ”Komisario Palmun erehdys” (1940) ja ”Tähdet kertovat, Komisario Palmu!” (1962). Waltari kirjoitti myös 8 muuta elokuvaa ja hänen teksteistään on tehty yli kolmekymmentä elokuvaa, joista yksi on suursuosion aikoinaan saavuttanut ”Kulkurin valssi”. Waltarin tuotanto käsittää myös mm. tekstejä Armas J. Pullan kanssa ja ”Kieku ja Kaiku” -sarjakuvien tekstit.
Waltarin koko tuotannon luetteleminen on jo merkittävä työ, sen lukemisesta puhumattakaan. Lisäksi Waltarin tuotanto laajenee vielä tänä päivänäkin. Kirjailijan jäämistöstä löytyy lisää tekstejä, mutta Waltari paljastuu myös aina silloin tällöin jonkun salanimensä takaa (joita ovat mm. Leo Arne, Kristian Korppi, Nauticus, Leo Rainio ja M. Ritvala). Tässä esittelyssä on mainittu joitain Waltarin keskeisiä teoksia, mutta on huomautettava, että n. 40 romaanin, liki 30 näytelmän, 6 runoteoksen, novellikokoelmien, satukirjojen, dekkareiden, kuunnelmien, tietokirjojen, suomennosta ja elokuvakäsikirjoitusten joukosta oleellisen löytäminen on kova homma. Waltari kirjoitti viihdettä ja vakavamielistä kirjallisuutta, huumoria ja tietokirjallisuutta, tätä kaikkea niin kansalle kuin tutkijoille. Waltarin teokset myyvät yhä tänä päivänä tasaiseen tahtiin. Niissä on jotain kaikkia koskettavaa. Waltariin kannattaa tarttua ja kokeilla.
Jussi Hanén ja Raisa Vesanen
Lähteet:
Ritva Haavikko toim. (1976): Kirjailijat puhuvat – Tulenkantajat, SKS.
J. Vallinkoski & A. Juurinen (1978): Mika Waltari ulkomailla, Helsingin yliopiston kirjaston julkaisusarja osa 40.
Ritva Haavikko toim. (1980): Mika Waltari – mielikuvituksen jättiläinen, WSOY.
Ritva Haavikko toim. (1980): Kirjailijan muistelmia, WSOY.
Kai Laitinen (1988): Finlands litteratur, Söderström & co förlags.
Simo Sjöblom (1992): Mika Waltari – bibliografia, Seaflower.
Markku Envall (1994): Suuri illusionisti – Mika Waltarin romaanit, WSOY.
Encyclopedia Britannica
www.wsoy.fi
Waltarin tuotannosta valittua:
Jumalaa paossa, 1925
Kuolleen silmät, 1926
Sinun ristisi juureen, 1927
Suuri illusioni, 1928
Valtatiet, 1928
Yksinäisen miehen juna, 1929
Muukalaislegioona, 1930
Jättiläiset ovat kuolleet, 1930
Appelsiininsiemen, 1931
Radiokuunelma, 1931
Siellä missä miehiä tehdään, 1931
Kiinalainen kissa ja muita satuja, 1932
Mies ja haave, 1933
Sielu ja liekki, 1934
Palava nuoruus, 1935
Aiotko kirjailijaksi, 1935
Surun ja ilon kaupunki, 1936
Juudean yö, 1936
Kuriton sukupolvi, 1936
Akhnaton, auringosta syntynyt, 1937
Helsinki kautta vuosisatojen, 1937
Mies rakasti vaimoaan, 1937
Toimittaja rakastuu, 1937
Yö yli Euroopan, 1937
Jälkinäytös, 1938
Ihmeellinen Josef eli elämä on seikkailua, 1938
Kuka murhasi rouva Skrofin, 1939
Hämeenlinnan kaunotar, 1939
Antero ei enää palaa, 1940
Sotilaan paluu, 1940
Komisario Palmun erehdys, 1940
Maa on ikuinen, 1941
Totuus Virosta, Latviasta ja Liettuasta, 1941
Tulevaisuuden tiellä, 1941
Yövuorossa, 1941
Hankala kosinta, 1942
Hyvin harkittu – puoliksi tehty, 1942
Isästä poikaan, 1942
Kaarina Maununtytär, 1942
Neuvostovakoilun varjossa, 1942
Novelleja, 1943
Eero ja Ilona, 1943
Ilona on sairaana, 1943
Ilonan päivät tuuliajolla, 1943
Rakkaus vainoaikaan, 1943
Yövieras, 1943-44
Kirkas päivä, 1944
Takaisin linjoille, 1944
Unohduksen pyörre, 1944
Tanssi yli hautojen, 1944
Sinuhe, egyptiläinen, 1945
Elämän rikkaus, 1947
Portti pimeään, 1947
Lähdin Istanbuliin, 1947
Kultakutri, 1948
Mikael Karvajalka, 1948
Mikael Hakim, 1949
Neljä päivänlaskua, 1949
Leikkaus, 1951
Johannes Angelos, 1952
Kuun maisema, 1953
Rakas lurjus, 1953-54
Yksinäisen miehen juna, 1954
Runoja 1925-45, 1954
Turms, kuolematon, 1955
Vallaton Valtari, 1957
Valtakunnan salaisuus, 1959
Myöhästynyt hääyö, 1959-60
Ihmiskunnan viholliset, 1964
Kirjasta on tehty elokuva tai tv-sarja
Kirja kuuluu tarjottimiin: