Kunnari

Shakespeare William

Romeo ja Julia

Romeo ja Julia, ”kaksi tähtien merkitsemää lasta”, kohtaavat Capuletien juhlissa ja rakastuvat ennen kuin ehtivät tajuta olevansa vihollisia. Rakkauden huumaamat nuoret uhmaavat sukuvihaa ja karkaavat salaa vihille, mutta onneton väkivallan leimahdus kääntää kohtalon heitä vastaan ja karkottaa Romeon Veronasta. Huono onni sotkee yhteen pyrkivien rakastavaisten salajuonen, ja he tapaavat vasta hautakammiossa, kun Julia syöksee tikarin rintaansa Romeon ruumiin äärellä.

Runoilija ja kääntäjä Marja-Leena Mikkolan uusi käännös on tuore ja lyyrinen. Shakespearen nuoret rakastavaiset elävät kiihkeästi lyhyen onnellisen hetken kahtia jakautuneessa Veronassa.

Tietoja kirjailijasta / kirjailijoista:

S. 1564 Stratford-on-Avonissa, kastettiin 26.4.
K. 1616 Stratford-on-Avonissa

William Shakespearen, erään maailman kuuluisimman näytelmäkirjailijan, nuoruusvuosista ei ole säilynyt mitään dokumentteja. Tiedetään kuitenkin, että hänen isällään Johnilla oli nahka- ja käsineverstas, joka ei ilmeisesti tuottanut kovinkaan hyvin Williamin syntymän aikoina. Jo 18-vuotiaana William nai Anne Hathaway -nimisen tytön, ja vielä samana vuonna syntyi parin ensimmäinen lapsi, Susanna. Vuonna 1585 syntyivät kaksoset Hamnet ja Judith. Seuraavaksi William mainitaan vuonna 1592, jolloin hänet kiinnitettiin näyttelijäksi ja dramaturgiksi Lontooseen. Jo vuoden kuluttua 1593 rutto kuitenkin iski suureen kaupunkiin ja kaikki siellä sijaitsevat teatterit suljettiin.

Teatterien taas avatessa ovensa vuotta myöhemmin esiintymistilat jaettiin uudelleen näyttelijäseurueiden kesken. Shakespeare liittyi näyttelijäosuuskuntaan, joka kantoi nimeä Ylikamariherran seurue. Vuosi 1596 toi Shakespearen perheeseen sekä surua että kunniaa: Williamin ainoa poika, Hamnet, kuoli. Vähän myöhemmin Shakespearen isälle, jonka liiketoimet ilmeisesti olivat paranemaan päin, myönnettiin arvonimi gentleman ja oikeus käyttää vaakunaa. Jo seuraavana vuonna voidaan todeta Williamin näyttelijäntyön lyöneen leiville: Shakespeare osti talon synnyinkaupungistaan Stratfordista. Vuosisadan vaihtuessa Shakespeare pääsi vasta-avatun Globe-teatterin yhdeksi pääosakkaaksi. Syyskuussa 1601 William Shakespearen isä John kuoli. Seuraavana vuonna Shakespeare osti jo toisen talonsa Stratfordista, tällä kertaa kokonaisen New Place –nimisen maatilan. Vuonna 1603 kuningatar Elisabeth I kuoli ja uusi kuningas Jaakko I astui valtaistuimelle. Hän otti suojelukseensa Ylikamariherran seurueen, jonka nimi muutettiin Kuninkaan miehiksi.

Globe-teatteri tuli tunnetuksi ennen kaikkea Shakespearen tragedioista. Globen toiminta-aikana hän kirjoitti usean asiantuntijan mielestä parhaat tragediansa: Julius Ceasar, Hamlet, Othello, Kuningas Lear, Macbeth, Antonius ja Kleopatra sekä Coriolanus syntyivät kaikki vain kahdeksan vuoden sisällä.

1607 Shakespearen vanhin tytär Susanna meni naimisiin tunnetun lääkärin John Hallin kanssa. Vuoden 1609 syyskuussa Shakespearen äiti Mary Arden kuoli. Samana vuonna Shakespearen sonetit julkaistiin, mahdollisesti itse tekijän tietämättä.

Globe-teatterin tuhouduttua tulipalossa Shakespeare asettui asumaan Stratfordiin Lontoon sijaan. Vuonna 1613 hän osti kuitenkin vielä talon Kuninkaan miehien käytössä olevan teatterin läheisyydestä Lontoosta. Vuonna 1616 Shakespearen nuorempi Judith-tytär meni naimisiin viinikauppias John Quineyn kanssa. Saman vuoden maaliskuussa Shakespeare teki testamenttinsa ja tasan neljä viikkoa myöhemmin, 23. huhtikuuta, hän kuoli kotonaan Stratfordissa.

Huomion arvoista on se, että William Shakespeare kirjoitti teoksensa aikana, jolloin tekijänoikeuden käsite oli vielä tuntematon. Mikäli teksti ajautui vaikkapa toisen näyttelijäseurueen käsiin, sen kirjoittaja jäi usein nuolemaan näppejään. Ei siis ollut kirjailijan oman edun mukaista tehdä tekstistään tarpeettomia kopioita. Näin ollen oletetaan, että vain aniharva, jos yksikään, Shakespearen säilyneistä näytelmistä on suoranaisesti kirjailijan itsensä kynästä. Nykytutkimuksen mukaan näytelmät on luultavasti kirjattu ylös esityksen aikana kilpailevien näyttelijäseurueiden toimesta. Näin ollen tekstien alkuperäinen muoto jää nykylukijalle arvoitukseksi. Toisaalta selittyy Shakespearen tekstien helppolukuisuus ja puheenomaisuus: Tekstihän on suoraan näyttelijöiden suusta ylöskirjoitettuja repliikkejä!

Myös näytelmien alkuperäisestä kirjoittajasta käydään keskustelua, mutta uskottavaa haastajaa William Shakespearelle ei kuitenkaan ole löytynyt. Silti on tutkijoita, joiden mielestä William Shakespearen yksinkertaisista lähtökohdista ja koulutaustalta ei kirjoitettaisi tällaista maailmanluokan draamaa.

Shakespeare ammensi teksteihinsä paljon mm. antiikin taruista muuntaen ne taitavasti vallitsevaan aikaan ja maailmantilanteeseen. Teatteri oli tuolloin koko kansan huvia, jonka merkitys niin huvituksena kuin tiedon välittäjänä oli huomattava. Näytelmät esitettiin usein valtavissa puisissa teatterirakennuksissa, joissa saattoi olla jopa yli kolmetuhatta yleisöpaikkaa.

Nykylukijan silmään pistää nopeasti Shakespearen näytelmien valtava tekstimäärä: Nykyaikana koko Hamletin esittäminen lyhentämättömänä kestäisi hyvinkin viisi tuntia. Shakespearen aikaisessa teatterissa, jossa permannolla ei ollut istumapaikkoja, tuollainen sessio olisi luonnollisesti ollut mahdoton. Oletetaankin, että näyttelijöiden replikointitahti on ollut aivan toista luokkaa kuin nykyajan hissuttelu. Sitä paitsi vain harvat yleisön jäsenet ovat ylipäänsä kuulleet mitään, koska yleisön oma elämöinti on ilmeisesti myös ollut melkoista.

Teokset
Teoksen nimen jälkeen oletettu kirjoitusaika

Tragedioita:
Titus Andronicus 1593-95
Romeo ja Julia 1594-95
Julius Ceasar 1599-1600
Hamlet 1600-01
Othello 1604-1605
Macbeth 1605-06
Kuningas Lear 1605-06
Antonius ja Cleopatra 1606-07

Komedioita:
Hairahduksia 1592-93
Kuinka äkäpussi kesytetään 1593-94
Turhaa lemmen touhua 1594-95
Kesäyön unelma 1595-96
Venetsian kauppias 1506-97
Paljon melua tyhjästä 1598-1600
Miten haluatte 1599-1600
Windsorin iloiset rouvat 1600-1601
Loppiaisaatto 1601-02
Loppu hyvin, kaikki hyvin 1602-03

Historiallisia näytelmiä:
Kuningas Henrik VI 1589-92
Kuningas Rikhard III 1592-93
Kuningas Rikhard II 1595-96
Kuningas Juhana 1596-97
Kuningas Henrik IV 1597-98
Kuningas Henrik V 1598-99

Romanttisia näytelmiä:
Talvinen tarina 1610-11
Myrsky 1611-12

Shakespearen näytelmistä on tehty lukemattomia elokuvaversioita, sillä kuningasnäytelmien suuret pääroolit herättävät amerikkalaisissa filmitähdissä tehdä niistä omat versionsa. Tällaisia ovat mm. Al Pacinon tähdittämä Richard III, De Caprion Romeo elokuvassa Romeo+ Julia, Ethan Hawken Hamlet ja monia muita. Shakespearen tarina on usein modernisoinnin tai tyylittelyn kohteena. Romeo + Julia sijoittuu nykyaikaan, Hamlet pikemminkin lähitulevaisuuteen, kun taas filmatisoinnissa Turhaa lemmen touhua tapahtumat on dramatisoitu ajallisesti maailmansotien aikaan, mutta tyylitelty ajan Hollywood-tanssimusikaaliksi a la Fred Astaire – Ginger Rogers, jossa tyylipuhtaan replikoinnin jälkeen alkaa hilpeä steppinumero. Suositeltava elokuva on myöskin John Maddenin ohjaama, Oscar-palkittu elokuva Rakastunut Shakespeare ( 1998), joka kertoo kirjailija William Shakespearesta Romeon ja Julian kirjoittamishetkellä. Elokuva on loistava ajankuva Elisabetin Englantiin ja kirjoittajan asemaan tänä aikana. Samalla avautuu ikkuna elisabetinaikaiseen teatteriin ja sen perinteisiin, muun muassa siihen tapaan, että naisrooleja esittivät soveliaisuussyistä (?) poikkeuksetta miehet.

Marko Kokko

Kirjasta on tehty elokuva tai tv-sarja

Näytelmiä

Kirja kuuluu tarjottimiin: