Kunnari

Atwood Margaret

Orjattaresi

Suom. Martti Kannosto

Romaani kuvaa Gileadin yhteisöksi muuttunutta Yhdysvaltojen osaa, jossa vanhatestamentilliset fundamentalistit ovat ottaneet vallat. Naisväestö on palautettu koteihin synnyttämään lapsia ja hoitamaan kotia. Väestö on jaettu yhteiskuntaluokkiin: siniset ovat etuoikeutettuja vaimoja, komentajan tai vastaavan johtajan vaimoja. Heitä palvelevat martat ruskeissa vaatteissaan. Köyhät ekovaimot pitävä yllään raidallista ja ei-vielä- naimaikäiset nuoret tytöt on puettu valkoiseen. Erityinen ihmisryhmä ovat punapukuiset orjattaret. Heidän tehtävänsä on hoitaa Gileadin lisääntyminen, sillä sodan mullistuksissa naisten hedelmällisyys romahti. Orjattaret määrätään synnytyskoneiksi komentajan perheeseen. Heillä ei ole omaa historiaa eikä edes omaa nimeä, he saavat nimensä omistajansa mukaan. Orjattarille lukeminen, yhteydenpito ulkomaailmaan ja kaikenlainen niskurointi on kuoleman uhalla kielletty. Kaikkea valvovat vartijat ja Gileadin valtakoneisto. Oikeamielisyys on ainoa tapa säilyä hengissä, eikä yhteisö jää suremaan yhtä ihmishenkeä, pikemminkin päivävastoin. Gileadin päättäjät uskovat pettureiden julkisten teloitusten ja niiden pakollisen seuraamisen olevan hyvä tapa lujittaa yhteisön henkisiä pyrkimyksiä.

Tarina seuraa yhtä orjattarista, Frediläistä, jonka havaintojen ja ajatusten kautta koko uusi yhteiskuntajärjestys lukijalle välittyy. Tarina seuraa orjattarien arkea samoin kuin tätä yhteiskunnallista epävarmuuden ja vainoharhaisuuden aikaa, jossa orjattaret uuden elämän mahdollistajina ovat polttopisteessä. Kukaan naisista ei ole tilanteessa vapaaehtoisesti eikä vailla historiaa. Päähenkilölläkin on rauhan aikana ollut perhe, mies ja pieni tyttö, mutta heidät saatiin rajalla kiinni kun he yrittivät paeta Gileadista. Frediläisellä elää arkeaan tietämättä, onko hänen rakkaansa edelleen hengissä ja mikä on hänen pikkutyttönsä kohtalo. Atwood kuvaa Frediläisen ponnisteluja selvitä toivottomassa tilanteessa. Taistelua pitää päivittäin käydä sekä ruumiillisen että henkisen vireyden säilyttämiseksi, menneisyyden muistamisen ja huolellisen, ajatuksellisen vastarinnan kautta.

Tapahtumien vauhti muuttuu vähitellen kiivaaksi. Frediläinen joutuu tasapainoilemaan komentajansa omituisten mielihalujen ja orjattarille asetettujen tiukkojen sääntöjen välillä. Hän löytää liittolaisen naapuritalon orjattaresta, joka saa hänet liittymään osaksi Mayday-nimistä salaista vastarintajärjestöä. Tämä vastarinta tuo uutta toivoa, mutta tuo mukanaan äärimmäisen vaaran. Frediläinen tietää kokemuksesta, että jokainen uuden lain vastainen teko tehdään sekä oman että omien rakkaitten henkien uhalla…

Atwoodin romaani on huima utopia aatteellisen fundalismin tuomista kauhuista. Romaani käynnisti voimakkaan keskustelun naisasialiikkeessä ja kirjallisuuspiireissä, joissa Atwoodin utopian voiman on voinut nähdä monissa Orjattaresi-kirjan jälkeen ilmestyneissä teoksissa, joissa kommentoidaan samoja mahdollisuuksia. Atwoodin romaanista on tehty elokuva.

Siri Kolu

– kustantaja: Tammi
– julkaisuvuosi: 1998, 3. painos

Kirjasta on tehty elokuva tai tv-sarja

Kirja kuuluu tarjottimiin: