Lukudiplomi

Termikirjasto / S

Sarjakuva

sarjakuva

Sarjakuva on peräkkäisistä kuvista rakennettu kuvakertomus, jossa yhdistyvät kuva, sana sekä erilaiset merkit. Sarjakuvan kerronta syntyy kuvien yhdistämisestä, ruuduista ja niiden välisestä tilasta.

Elokuvan ja sarjakuvan kerrontatapa on samankaltaista. Siinä katsoja luo jatkuvuuden eri kuvien välille osaten yhdistää tapahtumat, vaikka kaikkea ei kuvissa kerrottaisikaan. Ruutu on sarjakuvan perusyksikkö. Se on usein neliö tai suorakulmainen. Ruudun koolla ja muodolla voidaan kertoa paljon asioita. Erimuotoiset ruudut korostavat tapahtumia, ja koolla voidaan vaikuttaa tapahtumien kestoon. Sarjakuvissa kuten elokuvissakin käytetään eri kuvakulmia ja kuvakokoja luomaan kerrontaan vaihtelevuutta ja erilaisia jännitteitä. Sarjakuvissa asioita esitetään usein viitteellisesti, merkkikielen avulla. Tietynlaiset viivat kuvaavat liikettä tai vauhtia, z-kirjaimet nukkumista jne. Asioita esitetään huumorin ja liioittelun avulla.

Sarjakuvan tekeminen alkaa juonen ja tarinan kehittelyllä. Sitten luodaan päähenkilö, jota on hyvä piirtää luonnostellen eri tunnetiloissa tai asennoissa. Tarinan tapahtumat jaetaan ruutuihin, joihin kuvat piirretään kevyesti lyijykynällä. Sitten lisätään puhekuplat, muut tarvittavat tekstit sekä merkit. Lopullinen sarjakuvaversio tehdään mustalla huopakynällä ja väritetään valmiiksi.

Satu

Satu perustuu mielikuvitukseen. On olemassa erilaisia satuja, kuten eläin-, kansan- ja taidesatuja. Sadun tunnusmerkkejä ovat ihmeet, taikaesineet, taikasanat, mielikuvitushenkilöt ja -hahmot sekä tietyt numerot, kuten kolme ja seitsemän. Sadussa pitää usein tehdä joku asia esimerkiksi kolme kertaa tai sadussa on seitsemän ihmeellistä asiaa tai henkilöä kuten seitsemän kääpiötä Lumikki-sadussa. Saduissa on lähes aina jokin opetus.

Science fiction

Science fiction on lajityyppi, joka käyttää hyväkseen tieteen ja teknologian tuottamaa materiaalia, sekä tutkii niiden vaikutusta ihmiseen ja ympäröivään maailmaan. Scifi on kiinnostunut tulevaisuuden yhteiskunnasta sekä yksilön asemasta yhteisössä ja osana maailmankaikkeutta. Se onkin osaksi satua ja osaksi tiedettä, jossa tieteiskirjailija luo ja soveltaa vapaasti tulevaisuuden maailmoja muodostaen kuitenkin yhtenäisen ja loogisen kokonaisuuden.

Science fiction käsittelee matkoja ajassa ja avaruudessa, outoja kulttuureja, vieraitten planeettojen vaaroja sekä tulevia muutoksia, jotka pohjautuvat nykyisiin kehityssuuntauksiin. Erilaiset tulevaisuuden keksinnöt, jotka mahdollistavat nopean matkaamisen ja viestimisen eri maailmojen välillä, ovat scifissä keskeisesti esillä.

Fantasian ja scifin keskeisin ero löytynee niiden kuvaamista maailmoista. Fantasian maailmat ovat pysyvästi ja selkeästi todellisuudesta poikkeavia, eikä niitä pyritä selittämään auki. Scifin kuvaamissa maailmoissa ero todellisuuteen häivytetään tieteellisillä tai näennäistieteellisillä teorioilla ja vieraannuttavat tekijät pyritään järkeistämään. Fantasia perustuu yleensä menneisyyteen, kun taas scifin lähtökohdat löytyvät tulevaisuudesta.

Substantiivi

Substantiivit ovat sanoja, jotka ilmaisevat esineiden, olentojen, ihmisten, paikkojen, ominaisuuksien ja asioiden nimiä. Substantiivit jaetaan isolla alkukirjaimella kirjoitettaviin erisnimiin ja pienellä alkukirjaimella kirjoitettaviin yleisnimiin. Substantiivit vastaavat kysymyksiin: Kuka? Mikä? Ketkä? Mitkä?

Säe ja säkeistö

Säe on runon rivi. Säkeistö koostuu useasta eri säkeestä.