Kunnari

Gaarder Jostein

Sofian maailma

Jostein Gaarder (1994): Sofian maailma – romaani filosofian historiasta, Tammi, Helsinki. Alkuperäisteos: Sofies verden, 1991.
Norjalaisen filosofianopettajan Jostein Gaarderin (1952-) kirja Sofian maailma mainostaa alaotsikossaan olevansa ”romaani filosofian historiasta”. Ei taida vielä kuulostaa liian kiinnostavalta? Kuinka kaksituhatvuotisen länsimaisen kulttuurin ajattelun kuiva historia romaanimuodossa voisi olla kiinnostavaa? Sofian maailma kuitenkin pyrkii rohkeasti nivomaan tietokirjan ja kaunokirjan parhaita puolia yhteen. Gaarder itse ei juuri kirjansa myyntikykyihin uskonut tarjotessaan kirjaa kustantajalle. Hän pyysi kustantajalta lähinnä armeliasta kulttuuritekoa. Kuitenkin Sofian maailmasta on tullut maailmanlaajuinen myyntimenestys ja käännösoikeudet on myyty lähes kolmeenkymmeneen maahan. Gaarder on onnistunut pyrkimyksessään kirjoittaa yhtäaikaa syvällinen ja vauhdikas romaani – mikäli filosofian historiaa ei pitäisikään vauhdikkaana, on sitä ainakin Gaarderin lennokas kieli ja kirjan varsinainen tarina.

Kirjan juoni kertoo 14-vuotiaasta norjalaisesta Sofia Amundsenista. Tuntemattomalta lähettäjältä saapuvat kirjeet sisältävät filosofisia peruskysymyksiä, kuten ”Kuka sinä olet?”, ja saavat Sofian ajatukset liikkumaan filosofian suuntaan. Lähes jokainen ihminen miettii filosofisia peruskysymyksiä elämänsä aikana ja ajankohtaisimmillaan nämä pohdinnat ovat usein nuoruusiässä. Kirja avaa kiinnostavia tapoja ajatella ja antaa uusia näkökulmia. Käy ilmi että salaperäiset kirjeet tulevat eräältä filosofian opettajalta, Alberto Knoxilta, joka tarjoutuu antamaan Sofialle kurssin länsimaisesta filosofiasta. Sofia löytää myös jollekulle Hildelle Libanonista lähetettyjä postikortteja. Lisää kirjeitä putoaa Sofian postilaatikkoon ja hän joutuu paneutumaan yhä syvemmin filosofiaan. Sofia joutuu mukaan seikkailuun, ja niin joutuu lukijakin! Pidemmälle tarinaa ei tässä viitsi ruotia, sillä se sisältää merkittäviä käänteitä. Vaikka kirja onkin vauhdikas, ei se silti ole kaikkein keveintä iltalukemista tai ainoastaan viihdyttävää puppua: se vaatii myös ajattelemista ja sitä varten kannattaa varata aikaa.

Todettakoon vielä Gaarderin kirjan ideaa kokeillun suppeammissa muodoissa aiemminkin. Esimerkiksi Umberto Econ Ruusun nimi tekee jokseenkin saman pukiessaan filosofiaa tarinaksi, mutta vain keskiaikaisen filosofian suhteen. Hienoa tällaisessa kirjoittamisessa filosofian kannalta on se, että filosofiassakin tärkeätä on juuri ajattelutapojen oppiminen, eikä se tapahdu vain tankkaamalla filosofian historian faktoja, vaan myös ymmärtämällä omassa ajassaan kuinka suuret ajattelijat ovat aikanaan saattaneet ajatella. Juuri tämän vuoksi Sofian maailma on innostava ja aktiiviseen kysymiseen saatteleva teos, joka murtaa mielikuvaa filosofiasta tervejärkisyyden yliälyllisenä vastakohtana.

Sofian maailma on maineensa veroinen teos joka kannattaa lukea kaikkien, ja ehdottomasti niiden jotka eivät vierasta ajatella itse.

Jussi Hanén ja Raisa Vesanen

Tietoja kirjailijasta / kirjailijoista:

Jostein Gaarder on norjalainen kirjailija, joka ennen kirjailijaksi ryhtymistään toimi uskonnon ja filosofian opettajana. Myös Gaarderin vanhemmat olivat opettaja-kirjailijoita, ja hän kasvoikin vapaamielisessä kulttuurikodissa. Gaarder on kirjoittanut kymmenkunta teosta ja saanut tukun kirjallisuuspalkintoja. Hän osallistuu myös ahkerasti lehtikirjoitteluun ja on ollut mukana koulukirjojen suunnittelussa. Varsinaisesti kuuluisaksi Gaarder tuli 1991 julkaistulla teoksellaan Sofian maailma (Sofies verden), joka käännettiin suomeksi 1994. Sofian maailma on seikkailukertomuksenomainen selväjärkinen nuorten tietokirja filosofian historiasta, jossa Gaarderin keskeinen aihe, lapsenomaisen ihmette lyn tärkeys maailmassa, saa keskeisen sijan. Gaarderin nuorten- ja lastenkirjoja yhdistää pyrkimys yhdistää historiallista tietoa seikkailu- tai matkakertomuksen muotoon. Seikkailut kuvataan mukaansatempaavasti nuorien ihmisten elämän ja tunteiden kautta. Gaarderin tarinat ovat usein fantastisella tavalla outoja, mysteerionomaisia sekä sisältävät äkillisiä ja henkeäsalpaavia käänteitä.

Sofian maailma ja sitä myöten muutkin Gaarderin kirjat ovat olleet suunnaton menestys suuressa osassa maailmaa. Niitä on käännetty puolelle sadalle kielelle ja vuonna 1995 Sofian maailma oli maailman myydyin kaunokirjallinen teos. Suomeksi Gaarderilta on käännetty myös ennen Sofiaa kirjoitettu Pasianssimysteerio (1995), jossa kaksitoistavuotias Hans Thomas suuntaa Kreikkaan e tsimään perheensä hylännyttä äitiään, mutta tuntuukin vain törmäävän mitä hämärimpiin yhteensattumiin. Pasianssimysteeriossa Hansin oman itsensä etsintä on ehkä hieman Sofian maailmaa elävämmällä ja keskustelevammalla tasolla. Suomennettu on myös lastenkirja Joulumysteerio (1996), jossa on 24 lukua ja jossa matkataan Jeesuksen syntymäkaupunkiin. Hieman tunteisiin vetoavammalla tavalla vakavampaa kirjallisuutta edustaa Enkelimysteerio (2000), jossa kuolemansairas Cecilie-tyttö keskustelee öisin enkelin kanssa elämästä ja kuolemasta. Kirjan filosofisena teemana on se, että katselemme elämäämme kuin peilistä, mutta ymmärtääksemme sen meidän olisi nähtävä peilin läpi, mutta silloin emme enää näkisikään itseämme. Maya-romaani (2000) puolestaan käsittelee pikemminkin luonnontieteitä vuosituhanteen vaihteen tarjoamista näkövinkkeleistä.

Gaarder on myös käsikirjoittanut norjalaisen filosofisen tv-sarjan sekä on mukana yhteispohjoismaalaisessa televisio-käsikirjoitustoiminnassa. Sofian maailmasta on lisäksi tehty norjalainen elokuva ja CD-ROM. Muutama vuosi sitten valmistettiin Hämeenlinnan miniteatterissa Rap-musikaali nimeltään Matkapeli, joka tehtiin Pasianssimysteerion pohjalta. Gaarderin menestys siis jatkuu myös kaupallisella rintamalla, vaikka hän Sofian maailmaa kustantajalle tarjotessaan ei uskonut kirjansa myyntikykyihin, vaan pyysi lähinnä armeliasta kulttuuritekoa. Gaarderin tuotannon suurena motiivina voisi pitää vaikeiden asioiden selventämistä yksinkertaiseksi, samalla menettämättä kuitenkaan filosofisen ajattelun voimaa ja hyötyjä. Mysteerit, salaisuudet, ystävyys, tarkkaavaisuus ja älyn terävä säihke ovat Gaarderin maailmoihin kuuluvia asioita. Gaarderin kirjojen sisältö saattaa tuntua etukäteen hieman raskaalta, mutta Gaarderin käyttämän kielen kepeyden lisäksi hän tuntuu todella osaavan etsiä asioista oleellisen. Toivottavasti saamme nauttia uusistakin Gaarderin nuorille suunnatuista kirjoista vielä pitkään.

Jussi Hanén ja Raisa Vesanen

Lähteet:
Björn Linnell toim. (1999): Litteratur handboken, Forum.

Lisätietoja myös norjankieliseltä sivulta:
http://www.josteingaarder.net/

Gaarderin saamat palkinnot:
Deutscher Jugendliteraturpreis 1994 Sofian maailmasta, Sonja Hagemann -palkinto 1991, Skolebibliotekarforenigspris 1993, Norjan kirjallisuuskriitikoiden palkinto 1990 Pasianssimysteeriosta, Norjan kulttuuriministeriön palkinto 1990, Eurooppalainen lastenkirjallisuuspalkinto Pier Paolo Vergerio 1992

Suomennetut teokset:

1994 Sofian maailma, suom. Katriina Savolainen.
1995 Pasianssimysteerio, suom. Katriina Savolainen.
1996 Joulumysteerio, suom. Katriina Savolainen.
1997 Haloo! Onko täällä ketään?, suom Katriina Savolainen.
1998 Floria Aemelian kirje Aurelius Augustinukselle, suom. Katriina Savolainen.
2000 Enkelimysteerio, suom. Katriina Savolainen.
2000 Maya, suom. Katriina Savolainen.

Kirja kuuluu tarjottimiin: