Tiihonen Ilpo
Largo
– julkaisuvuosi: 2004
Tietoja kirjailijasta / kirjailijoista:
Ilpo Tiihonen (1950-) syntyi Kuopiossa. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi hän aloitti opiskelut Helsingin yliopistossa vuonna 1972. Esikoiskokelma Sarkunmäen palo (Gummerus 1975) julkaistiin kolme vuotta myöhemmin. Tiihonen on julkaissut useita runokokoelmia – sekä lapsille että aikuisille suunnattuja – ja kirjoittanut näytelmiä mm. KOM-teatteriin ja Helsingin kaupunginteatteriin sekä TV-näytelmiä Yleisradiolle. Lisäksi hän on myös suomentanut runoja ja näytelmiä. Tiihonen on palkittu töistää useasti, mm. valtion kirjallisuuspalkinnolla 1981 ja Einari Vuorela-runopalkinnolla 1997. Tiihonen on nykyään vapaa kirjailija ja asuu Helsingissä.
Aikuisille suunnatut runot
Tiihoselle tyypillistä kuvastoa on kaupunkimaisema kokonaisena ja rosoisena: katuineen, asemineen, työvoimatoimistoineen ja kapakkoineen. Tiihosta pidetään omaperäisenä runon uudistajana, joka yhdistää modernin kuvaston ja maailmankuvan perinteiseen runomittaan. Tiihonen käyttää usein loppusointuja, mikä ei ole tyypillistä nykyrunoilijoille Suomessa, lastenrunoja lukuunottamatta. Tiihosen runojen oivallukset syntyvät perinteisten ja modernien asioiden yhdistelemisestä, esimerkiksi kalakukon ja digitaalikassakoneen kohtaamisesta. Vaikka maailma näyttäytyy Tiihosen runoissa usein ironisoitavana ja kylmänäkin paikkana, on kauneuttakin jäljellä. Kokoelmassaan Hyvät, pahat ja rumat (1984) Tiihonen kirjoittaa:
”Sen kaiken mistä valtio ei tiedä/ kannan ovellesi tänä yönä/ kuun nousut, aurinkojen laskut/ tuulten ultimaatumin ja sateen lauseen/ ja vaikka nukkuisit/ vieritän valoisan sinisen pallon/ punaisen kenkäsi viereen.”
Lastenrunot
Tiihosen lastenrunokokoelmat edustavat railakkaampaa kirjoittamisen tapaa. Niissä riittää riimejä ja rytmiä kera nopean ja nokkelan menon. Jees ketsuppia! -kokoelmassa (WSOY 1999), joka on Ei-Kaj Plumps: Hyppyjä Helsinkiin (1989) –kokoelman uusintapainos, on jo julkaistujen ja tutuksi tulleiden runojen lisäksi 38 uutta limerikkiä eli viisirivistä, loppusoinnullista runoa. Limerikki kulkee Tiihosella esimerkiksi näin:
”Yksi poliisi Porvoon mutkassa/ näki mammutin autonsa tutkassa/ ja siitä säikähti niin/ että Taavettiin/ juoksi ja nyt asuu putkassa.”
Eräs lukija kuvasi kokemusta Tiihosen runojen lukemisesta Linnanmäellä olemisen kaltaiseksi, sen verran runoilija saa sanat pyörimään ja vatkaamaan. Jees ketsuppia!- tai Ei-Kaj Plumps-kokoelmia lukiessaan ei yksinkertaisesti voi jäädä huonolle tuulelle!
Raisa Vesanen ja Jussi Hanén
Ilpo Tiihosen tuotanto:
Runoteokset
Sarkunmäen palo, Gummerus 1975
Antero Vipuliini ja taikatakki, lastenrunoja, Gummerus 1977
Teille ei tarjoilla enää, WSOY 1978
Arjen armada, WSOY 1980
Eroikka, WSOY 1982
Hyvät, pahat ja rumat, WSOY 1984
Enkelin tavara, WSOY 1986
Taivaan kulmilla. Valitut runot 1975 – 86, WSOY 1987
Kuu ja Kustaa, lastenrunoja, Kustannus-Mäkelä 1987
Kirkas ja Pimeä, Alko 1988
Ei-Kaj Plumps, hyppyjä Helsinkiin, lastenrunoja, WSOY 1989
Tähtipumppu, 1992
Muisti, Helsingin Kaupunginmuseo, 1993
Muusa, WSOY 1994
Boxtrot, WSOY 1998
Jees ketsuppia!, lastenrunoja, WSOY 1999
Lyhyt oodi kaikelle, valitut runot 1975 – 2000, WSOY 2000
Näytelmät, tv-näytelmät
Pihapuu, KOM, 1976
Pietarin miilu, tv-ooppera, YLE, säv. Toni Edelmann, 1979
Feenix eli Tohtori Kaikkitietävä, lastennäytelmä, Penniteatteri, 1980
Dyny, lastennäytelmä, Penniteatteri, 1981
Plottis, ja piste, lastennäytelmä, säv. Jukka Linkola, Suomen Lasten Teatteri, 1982
Kallion kimallus, Helsingin Kaupunginteatteri, 1989
Kolme kovista, lastennäytelmä, Teatteri Kehä III, 1991
Reearuu, lastenmusikaali, Helsingin Kaupunginteatteri, säv. Markus Fagerudd, 1992
Angelika, tv-ooppera, YLE, säv. Jukka Linkola, 1993
Laulu Otavasta, Lahden Kaupunginteatteri, säv. Kaj Chydenius, 1996
Pieni rooli, Helsingin Kaupunginteatteri, säv. Samuli Laiho, 1997
Kuunnelmat
Sortuma, lastenkuunnelma, YLE, 1983
Rehtori Kalkkisen rikos I-II, lastenkuunnelma, YLE, 1989
RosKiss, YLE 1992
Suomennoksia
Gustaf Fröding: Runoilija Wennerbom ja muita runoja, 1986
Hiipparihiiri piilosilla, 1992
R. Kipling – T. Supple: The Jungle Book, Helsingin Kaupunginteatteri, 1997
A.S. Puskin: Muistomerkki, yhdessä Jukka Mallisen kanssa, WSOY 1999
Pikku Pekka Pyy, Lasten Parhaat Kirjat, 1999
Debi Gliori: Kulta pieni, WSOY 2000
Kirjallinen äänilevy
Elävänä Bulevardilla, WSOY 1995
Näyttely
AIR, runokollaaseja, Runogalleria 1993
Palkinnot:
Valtion kirjallisuuspalkinto 1981
Kalevi Jäntin palkinto 1982
Rauhankasvatuspalkinto 1989
Eino Leinon palkinto 1991
Einari Vuorela -runopalkinto 1997
Muuta:
Käännökset
Kokoelmista Teille ei tarjoilla enää, Eroikka, Hyvät, pahat ja rumat, Enkelin tavara ja Tähtipumppu on käännetty englanniksi kokoelmaan Black and Red, 1993.
Lähteet:
www.wsoy.fi
Suomalaisia nykykirjailijoita 50-luvulta nykypäiviin. Toim. Risto Rantala. Otava 1994.
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. Tammi 2000.
Suomalaisia nykylyyrikoita. Toim. Helena Saaristo. Kirjastopalvelu OY 1986.
Runoja
Kirja kuuluu tarjottimiin: